Euroopan unioni (EU) on ollut merkittävä toimija Länsi-Balkanilla erityisesti sen jälkeen,
kun vuonna 2003 Thessalonikin kokouksessa alueen maille annettiin mahdollisen EUjäsenehdokkaan asema. Yhtäältä EU on Länsi-Balkanille talouskumppani, toisaalta poliittisen muutoksen edistäjä ja myös rauhanvälittäjä. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin ollut,
että näkymä EU-jäsenyydestä on tukenut rauhankehitystä alueella 1990-luvun konfliktien
jälkeisessä tilanteessa.
EU:n turvallisuus- ja ulkopolitiikka Balkanilla on keskittynyt erityisesti Pohjois-Makedonian tasavaltaan, Bosnia-Hertsegovinaan sekä Serbian ja Kosovon suhteisiin. Viimeksi
mainitussa EU on käynnistänyt niin kutsutun Brysselin dialogin. Pohjimmiltaan kyse on
Kosovon vuonna 2008 tekemästä itsenäisyysjulistuksesta, jota Serbia ei ole suostunut tunnustamaan huolimatta Yhdistyneiden kansakuntien (YK) Kansainvälisen tuomioistuimen
vuonna 2010 tekemästä päätöksestä, ettei itsenäisyys riko kansainvälistä oikeutta. EU on
siis saanut YK:lta vuonna 2011 mandaatin välittää maiden välistä dialogia, mutta ratkaisua
kiistaan ei ole syntynyt.
